Koirani Hilu ja Evan

Kuten blogin aloitustekstissä mainitsin, olen siirtynyt kasvattamaan suomenajokoiria. Ensimmäisestä pentueesta minulle jäi narttu Hilu. Hilu on Vainon ja Mulonsalon Konstan penikka. Vaino taas on ajokuningas Mäkipirtin Jamin penikka ja Mulonsalon Konsta on vahvasti kilpailuissa pärjännyt kaksoisvalio uros, sekä kaksoisvaliovanhemmista polveutuva koira.
Hilu on työkoira, mutta toistuvat korvatulehdukset ovat pilanneet tämänkin kauden ja kilpailu mahdollisuudet. Kausi katkesi, koska auto oli rikki melkein kaksi kuukautta. Tuona aikana koira ei treeniä pahemmin saanut. Tavoitteenani on viedä Hilu tällä kaudella yksiin kokeisiin, mutta kilpakausi alkaa olla ohi ja lumella koira ei ole tällä kaudella vielä ollut irti kertaakaan. Jotain positiivista kuitenkin on tällä kaudella, olemme saaneet kartoitettua korvatulehdusten johtuvan ruoka-aine allergiasta, niin ensi kausi saadaan ehkä hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla. Tärkeintä tälle kaudelle olisi saada ensimmäinen koekäynti ja mieluiten ensimmäinen ykkönen koepalkintona, koska koira voisi tällöin saavuttaa käyttövalion arvon ensi syksynä. Kolme ykköstä ei olisi  edes ihmeellinen suoritus tälle jänispiiskalle ensi syksynä.

Hilu

 

Hilulla on jo näyttelytulos kesältä, joka on EH eli erittäin hyvä. Koira on kaunis, mutta muutama kauneusvirhe siinä on rotumääritelmän mukaan. Nämä kauneusvirheet eivät ole muussa kuin turkin värissä, joten se ei käyttö- ja jalostusominaisuuksiin vaikuta.
Hilu on unelma koirani ollen koira, joka pystyy ajamaan sekä hakemaan ilmasta, että jäljestä. Pisin ajo Hilulle tälle kaudelle on 11 tuntia lähes katkotonta ajoa ja useampana kertana tälle syksylle koira olisi pystynyt ajamaan ykkösen koetuloksen. 

Omistan myös toisen suomenajokoiran Vehvasmäen Evanin, jonka olen ostanut. Tämä kaksi ja puoli vuotias uros on todella lupaava ja komea uros. Käytin Evania kaksi kertaa näyttelyssä menneenä vuotena, kerran keväällä ja kerran kesällä. Ekassa näyttelyssä uros sai ykkösen nuorten luokassa, mutta jäi kilpakehässä kakkoseksi. Kesällä olleessa näyttelyssä Evan voitti avoimen luokan, muttei saanut kunniapalkintoa ja sertinarvoa, jonka näyttelytuomari perusteli lähinnä koiran jämäkkyydestä, kun se ei vielä ollut täydessä kunnossa. Evanin siis pitäisi pystyä tänä keväänä voittamaan sertejä, koska koira on nyt tiukassa kunnossa. Muotovalioksi Evan siis pystyy todennäköisesti tulemaan tänä vuonna ja tätä ajatellen olisi hieno, jos siltä saisi ykkösen kokeessa tälle kaudelle, mutta kiire kokeisiin ei vielä ole.

Vehmasmäen Evan 1½-vuotiaana

 

Tällä nuorella uroksella on todella epävakaa hakutyyli paljaalla maalla, joka ei kuulosta lupaavalta käyttövalioksi etenemisen kannalta. Lumella kuitenkin koira on selkeä ja vakaa hakija jäljestä, kun taas paljaalla maalla haku tapahtuu ilmavainulla, joka on todella nopea hakutyyli, vaan ei vakaa. Kuitenkin koiralle on kaatunut kolme jänistä tälle kaudelle, vaikkei haku olekkaan vakain.
Evan ajaa ja hakee kettua hyvin paljaalla maalla, mutta yritän kuitenkin jättää ampumatta ketun sille, koska haluaisin kilpailla kyseisellä koiralla. Sekakäyttökoirat eivät sovellu kovin hyvin koekoiriksi, koska koetyypistä riippuen tulee ajaa joko kettua tai jänistä määritellysti, jolloin väärä ajettava saattaa koiraa miellyttää liikaa sinä päivänä.
Evanilla on menossa harmittavan hajanainen kausi, mutta kaikki merkit on ilmassa, että siitä voi tulla vielä todella hieno ajuri. Ilmasta jos Evan pääsee ajamaan on jäniksellä todellinen työ saada koira harhautettua perästä. Evan pystyy myös ajamaan jäljestä, mutta jäljestä ajaessa se on liian tiukka antaen vain haukkusarjoja silloin tällöin. Evanille tuntuu olevan tuuliset kelit todella hyviä, jopa täydellä myrskyllä se pystyy ajamaan yli tunnin katkotonta ajoa aivan helposti, joka riittää koetulosta haettaessa. Hakukin toimii paremmin tuulisella kelillä paljaalla maalla. Odotan koiran jälkitarkan työskentelyn paranevan ensi syksynä ja todella uskon siihen. Nyt on vain tärkeintä, että koira pääsee reilusti metsään, joten kanalinnustus sekä hanhihulluttelu taitaa ensi syksynä jäädä sivuun.