Syyskuun alun ajoja Evanilta.

Uudet tuulet puhaltavat nyt blogissa, kun olen nähtävästi ainut,jolla on aktiivisesti koirista asiaa. Aloitan jakamaan enemmän varsinaisista ajoista informaatiota, kiitos Huntview koira-gps:n, josta pystyn kaappaamaan kuvia android-puhelimellani.

Kesän hiljaiseloa
Käytin Evania ja veljeni narttua Hutua uimassa muutamaan otteeseen, mutta kumpikaan koira ei suostunut sen enempää uimaan, mutta terrieri sentäs ui mielellään.

Sitten kävin ajattamassa elokuun lopussa kerran jänistä Evanilla ja siinä oli kaikessa vähäisyydessään kesän treenit, joka ei näin raskaalle koiralle ole riittävästi ja sen takia kauden alku pitää ottaa rauhallisesti.

Syyskuun 1.

Kuten edellisenä vuotena avataan kausi valtionmailla Punasuolla ja täsmälleen samasta kohtaa. Yritin edellisenä vuonna kuvata GoPro kameralla materiaalia, mutta mikki ei ole riittävän tehokas, jotta ajosta kuuluisi mitään.No kuitenkin haku kesti Evanilta epätyypillisesti melkein puolituntia, mutta sieltä se juppe vaan löytyi.

Ajo eteni aika suoraviivaisesti ohitseni ja alkoi seuraaamaan alueen rajaa.

Viidenkymmenen minuutin kohdalla jänis sai aiheutettua hukan alueen vieressä olevan talon pihan viereen. Ilmeisesti haukkuvat pihakoirat häiritsivät Evanin toimintaa jonkin verran, mutta jänis löytyi kuitenkin pian ja ajo siirtyi perslähdön seurauksena takaisin alueelle. Koira kuitenkin meni äänettömäksi, kun jänis käytti uudelleen latuaan palaten takaisin alueelle.

Kun tavoitimme koiran päätimme ottaa sen kiinni, koska tiesin ettei kesän uittamisesta ole ollut mitään apua koiran kunnolle. Ilmeisesti vesi ei vaan ole Evanin elementti. Välissä haetimme veljen nartulla ilman tuloksia. Toisen haun aloitimme Evanilla toiselta saman valtionmaan palalta. Haku kesti tällä kertaa vähän yli puolituntia, mutta heti ajon lähdettyä näin jäniksen ja koira oli aivan kintereillä, mutta kohtalo puuttui peliin. Salama iski maahan suoraan koiran takana ja minuunkin ainoastaan kolmensadan metrin päähän. Tässä vaiheessa en ajatellutkaan ajon jatkamista , vaan kytkin koiran mahdollisimman nopeasti ja päätimme lähteä kotiin. Suhteellisen harvinaista käsittääkseni salamointi syyskuussa, mutta tulipahan sekin nähtyä.

Syyskuun 7. ja 8.

Tällä kertaa otimme suunnaksi seuranmaat, koska siellä on paljon jänisrikkaammat maat. Nyt saavuimme kuitenkin pitkän ajon vuoksi vasta puoli kahdeksalta alueelle. Evan joutui tekemään jonkin verran töitä jäniksen ylössaantiin, mutta suoriutui siitä alle tunnissa.

 Ajo oli hyvin katkonaista, koska tuuli kovaa ja jänis kääntyi useasti alatuuleen, joka sotki ilmavainulla ajamista.

Koepaperille olisi kuitenkin kertynyt 65 minuuttia ajoa erään, joka koostui kahdesta osasta kahdenkymmenen minuutin hukan kanssa. Hukan jänis teki yllättävästi keskelle metsää, mutta alatuuleen mentäessä.

Kahden tunnin kohdalla otin Evanin kiinni ja annoin sen levätä seuraavaan päivään.

Seuraavana aamuna haku kesti noin kaksikymmentä minuuttia ja tällä kertaa oli annettiin koiran ajaa tunti ennen kaatamista. 

Tunnin kohdilla jänis päätti tulla uudemman kerran kohdilta ja lopputulos oli tämä.

Tämän jälkeen annettiin Evanin hakea samalta kohdalta toinen jänis, jonka koira saikin ylös vähän yli tunnin jälkeen ja ajoa kertyi paperille vain 45 minuuttia. Kuitenkin vähän yli 105 minuuttia kahdesta ajosta, joista toinen katkesi laukauksen saattelemana.

Muistokirjoitus Hilulle

Hilu siirtyi autuaammille metsästysmaille kauden lopussa, jona siltä ammuttiin vielä viisi jänistä. 

Hilun elämä päättyi ainoaan valopilkkuun Hilun allergioiden vaivaamassa elämässä, joka oli jäniksen jäljillä olo. Toivottavasti lähtösi oli niin nopea, ettet tajunnut siirtyneesi tuonpuoleiseen ja siellä jäniksen jälki jatkui kuonosi alla sekä pian edestäsi lähti jänis liikkeelle, niinkuin se oli satoja kertoja tehnyt elämäsi aikana. Nyt olet vapaa kivusta ja vaivoista. Raikukoon haukkusi pitkin mäkiä ja pitkään. Nyt saat ajaa vapaasti, niin pitkään kuin jaksat. Isäntäsi seuraa sinua perästä, se ei ole vielä johonkin aikaan, mutta vielä pääsen istumaan passissa ajoasi kuunnellen. Jäähyvästi Hiluseni.

Talven viettoa Evan ja Hilu.

Talvi on edennyt aika pitkälle ja kelien puolesta on päässyt vain vähän ajattamaan. Alueilta ei ole tuntunut löytyvän yöllisiä jälkiä oikeastaan kertaakaan, paitsi tänään tuntui jälkiä riittävän. Valitettavasti nekin olivat vanhoja hyppyjä. Ajot ovat jääneet tästä syystä vähäisiksi ja näin jälkikäteen ajatellen, koirat olisi kannattanut laskea heti tutulla jäniskohtaa irti, eikä etsiä epätoivoisesti yöjälkiä.

Evanin kylmähakuun tämä jäljettömyys on antanut hyvän  piristysruiskeen. Harvoja tämän talven ajoista on ollut Evanin ottamia ja Hilu on ollut suorastaan vaisu näillä lumilla. Kunhan kelit pysyvät hyvinä alkaa ajoja varmasti tulla enemmänkin.